Ruokinta

Olen vuosien varrella opiskellut hevosten ruokinnasta paljon kaikenlaista. Olen osallistunut ruokinta-luennoille, lukenut artikkeleita mitä olen netistä onnistunut löytämään sekä osaan miltei ulkoa Ruokinnalla tuloksiin kirjan. Tietenkään tämä ei korvaa jokun vuosikausia hevosia hoitaneen ammattilaisen tietomäärää ja etekin vankkaa kokemusta, mutta jotakin uskoisin kuitenkin hevosen ruokinnasta tietäväni.  Minua ihmetyttää ihmisten tietämättömyys ja vääristynet/vahvat luulot ruokinnasta. Vertaillaan eri rehumerkkejä ja kuvitellaan, että rehumerkkiä vaihtamalla tulisi jotenkin autuaammaksi, otetaan ruokalusikallinen tuosta purkista, kolme ruokalusikallista tuosta jne.. Osaavatko tällaiset ihmiset oikeasti laskea hevosensa ruokinnan, jos he ajattelevat, että litra sitä taikka tätä rehua olisi parempi kuin litra jotain toista rehua. Tai että 600 kiloiselle hevoselle on jotain merkitystä yhdellä desilitralla melassileikettä… Samat ihmiset saattavat kuitenkin olla autuaan tietämättömiä heinän ravintoarvojen tärkeydestä  kuitenkin HEINÄN laatu on se, joka ratkaisee.

Virheelliselle ruokinnalle alttiita ovat mielestäni etenkin vähänliikkuvat harrastehevoset, jotka tarvitsevat niin vähän energiaa, että tulevat toimeen pelkällä heinällä. Kilpahevoset tai ratsastuskoulujen tuntihevoset saavat kuitenkin yleensä sen verran paljon väkirehuja, että esimerkiksi valkuaisen puutetta ei niin helposti muodostu.

Mielestäni heinästä olisi hyvä joko ottaa analyysi tai sitten heinän lannoitusmäärä ja korjuuajankohta (aikainen vai myöhäinen)täytyisi olla tiedossa, näistä voi päätellä melko paljon. Kaikkein tärkeimpänä heinäanalyysissä pidän valkuaisen määrää. Olen otattanut ainakin parikymmentä heinäanalyysiä, ja poikkeuksetta hevosille myyntiin tuotetussa heinässä valkuaisen määrä on ollut korkeintaan kohtalainen, usein jopa välttävä. Tämä on tietysti paikattavissa valkuaislisällä, mutta vaarallista se on silloin, jos ruokittavana on harrastehevonen (joka ei tarvitse väkirehuja) ja heinän ravintoarvoista ei ole hajuakaan.

Keskivertokokoinen kevyttäkin työtä tekevä hevonen tarvitsee valkuaista 500 grammaa päivässä. Olen ostanut hyvämaineiselta tuottajalta laatuheinää, jossa valkuaista on ollut 30 gramaaa kilossa. Yksinkertaisella laskutoimituksella hevosen pitäisi ahtaa mahaansa melkein 20 kiloa tätä heinää saadakseen valkuaistarpeensa tyydytettyä. Heinän energia-arvo ei kuitenkaan muutu ollenkaan samassa suhteessa kuin valkuainen. Yleensä kun heinässä on vähän valkuaista, siinä on paljon sokeria ja energia-arvo on tällöin lähes sama. Kun hevonen sitten ahtaa valkuaisköyhää heinää mahaansa proteiinintarvetta tyydyttääkseen se saa aivan liikaa energiaa (ja liikaa sokeria). Seurauksena on lihasköyhä, pallomahainen, ylipainoinen ja jaksamaton hevonen. Päälle päätteeksi usein kiukkuinen, koska proteiinivaje aiheuttaa myös nälän tunnetta.

Omasta hevosestani huomaan tämän nälän tunteen hyvin. Jos meillä on syötössä valkuaisköyhempää heinää (jota tietenkin valkuaislisällä täydennän optimaaliseksi) ja hevonen syö tätä heinää kuiva-ainekiloissa 10 kiloa. Se on siitä huolimatta nälkäinen, koska se syö yön aikana puuhaverkostaan kaikki oljet sekä nakertelee päivät pääksytkseen tarhassa olevia havuja.
Kun heinä vaihtuu runsaammmin valkuaista sisältävään, ja kaikki väkirehut jätetään pois (=energiamäärä on tällöin pienempi kuin ensin mainitulla ruokinnalla) hevonen ei siitä huolimatta ole enää niin nälkäinen, se hädin tuskin koskee olkiin tai havuihin. Tämä on jo useampana kertana testattu juttu!!!

Lisäksi hevonen jonka valkuaisen tarpeesta huolehditaan ( valkuaisrikas heinä on sulavaa)  näyttää paljon enemmän urheiluhevoselta kuin kortista heinää popsiva pullapolle.

Sama periaate toimii ihmisellä. Itse olen kasvissyöjä, ja valitettavan makeannälkäinen. Voisin elää hiilihydraateilla eli syön pullaa, leipää, jogurttia, pastaa. Kuitenkaan en tällä ruokavaliolla ole kylläinen tai hyvävointinen vaan nuutunut, pöhöttynyt ja ennen kaikkea jatkuvasti jääkaapilla. Kun muistan pitää huolta riittäästä proteiinin saannista, en ole ollenkaan niin nälkäinen samalla kilokalorimäärällä.

Nooh, tietenkin  ylenmääräinen valkuainenkaan ei ole niin suotavaa. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, jolloin hevonen virtsaa enemmän ja ylenmääräinen valkuainenkin lihottaa. Jaloissa voi olla turvotusta, ja voi tulla ihoreaktioita. KUITENKIN on muistettava, että lievä valkuaisen puute on vaaraksi, kun taas valkuaisen liikasaannista alkaa tulla yliannostusoireita vasta kun tarvesuositukset ylitetään tuplasti.

Tässä on Oharin ruokinta tältä kaudelta. Ruokinnasta on kaksi versiota, koska alkusyksy ja loppukevät mentiin kuivalla säilöheinällä, kylmänä aikana lisänä oli valkuaisrikas säilöheinä, (jonka säilyvyyden kanssa on siis ongelmia lämpimillä ilmoilla.) Meillä kimppatallissa laitetaan heinäannos isoihin kasseihin, jotka aika usein myös punnitaan, joten heinämäärä on melko vakio.

RUOKINTA I

Säilöheinää  11 kg (kuiva-ainetta 80% eli kuiva-aineina vajaa 9 kg. srv (sulava raakavalkuainen 32g per kuiva-ainekilo) eli valkuaisen saanti heinästä 288 kg.
Lisäksi vajaa puoli litraa kauraa (koska muutkin aamulla kuppiinsa saa, ravintoainesisältö olematon, en edes laske ruokintaan…)
1,5  litraa (=1kg)  Racing Greenlineä srv n. 100g
soijarouhe 5dl srv n.140g
YHTEENSÄ srv 528g
Energiaa: Heinä n. 80MJ greenline n. 9,5MJ, soijarouhe n. 6 MJ= yhtensä energiaa 95 MJ

Lisäksi 1-2 litraa porkkanoita, Chevinal-vitamiinia sekä vähän kalkkia. Yöllä vähän olkea ja päiväsaikaan havuja “puuhalisänä”.

RUOKINTA II
Säilöheinää 14kg (kuiva-ainetta 50% eli kuiva-aineina 7kg srv 80g per kuiva-ainekilo eli valkuaisen saanti säilöheinästä 560g
+Säilöheinää 3 kg (kuiva-ainetta 80% eli kuiva-aineina 2,4 kg srv 32g per kuiva-ainekilo eli valkuaisen saanti tästä säilöheinästä 76g
Lisäksi muutama desi kauraa+ porkkanat, Chevinal ja kalkki. Yöksi olkea ja päiväksi havuja puuhalisänä.
Yhteensä srv 636g
Energiaa Heinä I 68MJ+ Heinä II 22MJ yhteensä 90 MJ.

IMG_4700