Harjoitusravipohdintaa

Omalta kohdaltani loppusyksy ja loppuvuosi oli kehnoa aikaa. Perheemme sairasti kuukauden verran mykoplasman aiheuttamaa keuhkokuumetta, joka pitkittyi ja vei ensin ekaluokkalaisen pojan ja sen jälkeen minut sairaalaan tiputukseen. Keuhkokuumeeseen ja etenkin mykoplasmaan liittyy voimakasta yleiskunnon laskua, voimattomuutta ja väsymystä. Olinkin liki 1,5 kuukautta pois hevosen selästä tai jos kävin, niin korkeintaan kävelemässä. Kun aloin itse olemaan kunossa tuli marraskuussa talvi, ja kenttä pamahti jäähän- ilman lunta. Ohikulkija jäi totaalilomalle kolmeksi viikoksi.

Joulukuussa sitten tuli plussakelit ja ratsastuskenttä oli kunnossa. Pikkuhiljaa aloin ratsastamaan enemmän ja ihmettelin, kun on jälleen niin vaikeaa. Tuntui, että harjoitusravi oli järkyttävän pompottavaa, tamma jännittynyt  ja laukassa ihan villiä: hevonen puri kiinni kuolaimeen, sai minut vedettyä pois satulasta ja sitten mentiin trant-tant-taa.  Tuntui taas, että ei tästä mitään tule…..

Talvi meni, ja melkolailla hyvät olivat tänä vuonna etelässä ratsastukelit. Ellei antanut harmauden, pimeyden tai kaatosateen haitata.

Mutta sitten tuli maaliskuun aurinko. Linnut lauloivat ja ratsastaminenkin alkoi jälleen maistua. Yhtäkkiä eräänä päivänä huomasin ratsastavani melko vaivatonta ravia ja laukkaa monta kymmentä minuuttia putkeen.  Hevonen pysyi pyöreänä ja pehmeänä ja kun se yritti jännittyä tai jäädä kuolaimeen kiinni jaksoin istua sen siirtymissä läpi. Ei pomppottanut eikä tullut fiilistä ettei persus pysy satulassa, jos  hevonen tulee vahvaksi.

Ja sain A-haa elämyksen, (mikä nyt tietenkin pitäisi olla tiedossa); ratsastus tarvii hyvää lihaskuntoa!! Loppusyksyn tuska johtui siitä, että sairasloman vuoksi oma lihaskunto oli huonolla tolalla. Huonossa kunnossa olevien vatsalihasten johdosta en jaksanut istua Ohikulkijan isossa ravissa. Hevonen oli  vahva edestä enkä saanut sitä kevyeksi, koska heikko keskivartalo ei tukenut puolipidätteitä. Se sai minut vedettyä ylös satulasta ja tämän jälkeen ratsastus menee sitten kädellä ratsastamiseksi.

Täytyypä vain muistaa pitää tämä mielessä.. että siis pitäisi omasta lihaskunnostaan huolta läpi talvenkin.